5.10.2018
varonen-kansallispukuaarre-1400-voudinmaki

Kansallispukujen viemää

Mari Varonen on taidehistorioitsija, jolla on tiettävästi Suomen kattavin yksityiskokoelma kansallispukuja.

 

Etsimme Postin kanssa alkusyksystä täydennystä kansallispukukokoelmaani Postinen-julkaisun ja blogitekstin avulla. Blogitekstin innoittajana toimi kesäkuussa julkaistut kansallispukupostimerkit. Tavoitteenamme oli löytää puku, jota minulla ei ennestään vielä ollut.

Hakukuulutus tuotti paljon käyntejä kansallispuvussa.com-verkkosivustolleni, monia kansallispukuihin liittyviä kyselyitä sekä parikymmentä pukuyhteydenottoa. Sain kuulla mitä mielenkiintoisempia tarinoita kansallispuvuista. Yllätyksekseni moni yhteyttä minuun ottaneista ei kuitenkaan halunnut luopua puvustaan.

Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että kansallispuvuilla on erittäin paljon tunnearvoa vaikkei niitä enää käytettäisikään. Puvut symbolisoivat monenlaisia arvoja sekä kantavat mukanaan muistoja eletystä elämästä ja tärkeistä ihmisistä.

Lukuisista yhteydenotoista huolimatta etsimäämme pukua ei meinannut löytyä. Syyskuussa olin jo luopua toivosta, kunnes sopiva puku oli edessäni: Saarijärven naisten kansallispuku mielenkiintoisella historialla!

Puvun tarina

Saarijärven kansallispuvun kokosi professori Toini-Inkeri Kaukonen vuonna 1968 Saarijärvi-Seuran tilauksesta ja vuonna 1982 kotiteollisuusopettajan Hannele Heikkinen tarkisti puvun kankaat, kaavat ja ompeluohjeet vastaamaan paremmin 1800-luvun alun saarijärveläistä vaatepartta (Keskisuomalaiset kansallispuvut, 53).

Oma Saarijärven kansallispukuni on valmistettu 1990-luvulla ensimmäisen tarkistuksen jälkeen. Puvun entinen omistaja Merja Harjula (Mielonen) on kutonut hame-, liivi- ja esiliinakankaat sekä valmistanut tykkimyssyn ja siihen kuuluvan harsopitsin itse Saarijärven kansalaisopiston kursseilla. Kansallispuvun ompelutyön on tehnyt ammattilainen. Tähän pukuun kuuluvat kauniit puuvillasukat on hankittu valmiina.

kansallispukuaarre-harjula

Kansallispuku on nähnyt maailmaa ja ollut ihasteltavana isoilla esiintymislavoilla. Merja Harjula (Mielonen) käytti nimittäin pukuaan ahkerasti kansantanssiharrastuksessaan. Hän tanssi saarijärveläisen Aikalystit-kansantanssiryhmän jäsenenä ja ryhmä kävi aktiivisesti esiintymässä kotimaisten tapahtumien ohella ulkomailla, mm. Pohjoismaissa Nordlek-tapahtumissa sekä Saksassa, Puolassa ja Virossa.

Yksi suosikeistani

Minulta kysytään usein, mikä on suosikkipukuni. Omistan nykyään n. 170 kansallispukua ja totta on, että osasta on tullut minulle läheisempiä kuin toisista. Toki sellainen puku, joka on oikean kokoinen ja istuu hyvin, tuntuu mukavammalta päällä kuin esim. vähän liian väljä tai paidanhihoistaan lyhyt puku.

Saarijärven puvusta tuli heti yksi suosikkini. Pidän kovasti sen värimaailmasta sekä mallista. Puku poikkeaa väritykseltään muista puvuista ja itse kudotut kankaat tekevät siitä sopivasti juhlavan. Pienensin liiviä ja nyt puku on joka osaltaan minulle sopivan kokoinen. Olen ehtinyt pukeutua pukuun jo muutaman kerran enkä malta pakata sitä laatikkoon vieläkään.

Vanha ja uusi kohtaavat!

Jännittävää on, että Saarijärven kansallispuvusta on juuri valmistumassa uusi, ns. tarkistettu versio. Pukujen tarkistaminen tarkoittaa sitä, että monialaisen tutkimustyön tuloksena pukumalli vastaa mahdollisimman tarkasti esikuviaan eli kyseisen alueen 1800-luvulla käytettyjä vaatteita. Pukutarkistukset ovat pitkiä ja aikaa vieviä projekteja, joihin tarvitaan useiden asiantuntijoiden panosta. Näin ollen pukujen julkistamistilaisuudet ovat odotettuja tapahtumia, kun kauan työstetty pukumalli vihdoin paljastetaan.

Saarijärven tarkistettu kansallispuku julkistetaan kansallispuvun juhlapäivänä 6.10.2018 Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Aion osallistua tilaisuuteen tietysti tässä omassa, aikaisemman mallin mukaisessa Saarijärven puvussani.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia teitä, jotka otitte yhteyttä minuun blogikirjoituksen myötä. Kävimme antoisia keskusteluja ja sain paljon uutta tietoa pukuperinteestä.

Iloisia hetkiä kansallispukujen parissa! Pue rohkeasti puku tai sen osa päällesi ja nauti kansallisaarteistamme omalla tavallasi :)

Terveisin,

Mari

Lähde: Salo, Eeva (toim.), 1992. Keskisuomalaiset kansallispuvut. Gummerus.

Kuvat: Petri Voudinmäki, Merja Harjulan arkisto

Aiheet: Muista ja ilahduta